Kaupallinen yhteistyö Floran kanssa
Kasvien voimalla – projektin kolmas viikko on käynnissä! Tänään pohditaan kasvispohjaisen ruokavalion merkitystä sekä ympäristövaikutuksia.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan suosimaan kasvipohjaista ruokavaliota ja kasvisten, marjojen, hedelmien ja eri siementen määrää tulisi entisestään lisätä. On ollut hienoa huomata, miten kasvisruokabuumi on iskenyt vihdoinkin suoraan Suomeenkin ja on jopa muodikasta syödä vegesti. Aika helppoa nykyisellä tuotetarjonnalla on valmistaa vaikkapa meksikolainen ateria täysin ilman lihaa!
Paljon keskustelua ja tunteita herättää myös rasvakeskustelu. Asiantuntijoiden mukaan se on kuitenkin koko paletissa pieni osa (vain n. 10% arvioidun 30-35 prosentin sijaan). Pehmeää kasviperäistä rasvaa suositellaan voin kaltaisen kovan eläinperäisen rasvan sijaan. Kasvipohjaiset elintarvikkeet ovat eläinperäisiä suotuisampia terveydelle, koska ne sisältävät runsaasti tyydyttämättömiä pehmeitä rasvoja. Pehmeät rasvat mm. auttavat hallitsemaan kolesterolia ja verenpainetta ja niitä tarvitaan ihon, näön ja limakalvojen hyvinvointiin. Välttämättömiä rasvahappoja on saatava ruuasta, koska elimistö ei pysty muodostamaan niitä itse.
Margariini on hyvä pehmeiden kerta- ja monityydyttymättömien rasvojen lähde ja se on myös hyvä välttämättömien rasvahappojen ja A- ja D-vitamiinien lähde. Itse käytän margariinia leivonnassa, sipaisen sitä leivälle ja juoksevana se on oiva paistamiseen. Oma kolesteroli paukkuu siellä sallitun rajamailla, joten voin määrää on tullut viimeisen vuoden aikana vähennettyä aika runsaastikin!
YMPÄRISTÖ
Kolme viikkoa kestäneellä kasvispohjaisella ruokavaliolla on tullut mietittyä terveysvaikutusten lisäksi myös sitä ympäristöpuolta. Kasvien voimalla -projekti on kyllä opettanut uutta ns. fiksuista valinnoista ja miettimään tarkemmin, minkä tuotteen sieltä kaupasta oikein valitsee omaan ostoskoriinsa. Puntarissa ovat olleet mm. kotimaisuus, puhtaus, eettisyys, luomu ja ihan uusimpana hiilijalanjälki.
On kaikkien tiedossa oleva tosiseikka, että eläinten kasvattaminen ravinnoksi rasittaa ympäristöämme, onhan se merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde (samalla tasolla liikenteen päästöjen kanssa). Päästöihin vaikuttavat lisäksi ne seikat, miten ruokaa viljellään, kasvatetaan, miten paljon metsää raivataan rehun kasvatukseen, miten paljon liikakalastetaan, miten eläimet teurastetaan, kuljetetaan ja vielä miten elintarvikkeet pakataan ja säilötään yms.
Kaikki tämä ehkä ravistelee vielä rajummin, kun kasvattaa omaa jälkisukupolvea, joka tulee vielä konkreettisemmin painimaan ilmasto-ongelmien kanssa. Ei ole tosiaankaan liian myöhäistä aloittaa toimimaan ihan yksilötasolla jo NYT. Minä voin vanhempana näyttää esimerkkiä ja antaa omat luontoa kunnioittavat ja ympäristöä suojelevat arvoni eteenpäin lapselleni.
En usko totaalisiin kieltoihin ja äärisuuntiin, enkä aio saarnata yhden ainoan oikean ruokaelämäntyylin – tai tavan puolesta, enkä tykkää vastakkainasetteluista tyyliin liha vai kasvis. Uskon itse kohtuuteen, monipuolisen, terveellisen ja ravitsevan ruokavalion voimaan, oman kehon ja hyvinvoinnin kuuntelemiseen, yksilön vastuullisuuteen ympäristöasiat huomioiden sekä juuri niihin pieniin arjen tekoihin!
Kuva yllä/Henri Juvonen
MITÄ IHMETTÄ MINÄ VOIN TEHDÄ?
Ihmiset liian helposti vetoavat siihen, että mitä se nyt hyödyttää jos niin harva käyttää biohajoavia pusseja tai ostaa ympäristöystävällisen tuotteen. Mietitäänpäs sitä kautta, että jos vaikka joka viides suomalainen tekee joka päivä yhden ympäristöteon, niin se on kokonaisuudessansa iso askel tiellä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Kyllä ne loputkin sieltä perästä tulevat ennen kuin on liian myöhäistä 🙂
Mikään teko puhtaan ilman ja luonnon puolesta ei ole merkityksetön. Meidän vanhempien vastuulla on opettaa ja antaa se esimerkki jo pienestä pitäen yksinkertaisimmistakin asioista kuten luonnon roskaamisesta, ei heitetä mitään ylimääräistä luontoon. Kyllä minä haluan viedä lapseni ja myös lapsenlapseni uimaan Suomen järviin ja retkeilemään puhtaaseen luontoon.
Jotta tämä maiseman ihaileminen – muutenkin kuin kuvasta – onnistuu myös 20 vuoden päästä, minä aion toteuttaa ainakin nämä asiat:
- Jatkan kaikista helpointa ympäristöä huomioivaa tekoa, eli lajittelen jätteet mahdollisuuksien mukaan ja käytän aina biojätepusseja (jo kaupassa vihanneksia ja hedelmiä pakatessani).
- Asun energiaystävällisessä maalämpötalossa ja jatkossa kiinnitän enemmän huomiota huoneenlämpötilaan (viileämmässäkin tarkenee).
- Suomalaiset kuluttavat ihan järkyttävän paljon vettä (57 000 litraa/vuodessa). Nyt säästän vettä sammuttamalla hanan, kun harjaan hampaat tai levitän hoitoaineen hiuksiin suihkussa. Enkä jää oleilemaan liian kauaksi aikaa suihkun alle!
- Minimoin ruokahävikin etukäteissuunnittelulla, pakastinta hyödyntämällä ja käymällä kaupassa 1-2 kertaa viikossa (paras keino välttää heräteostokset).
- Silloin kun syön lihaa, valitsen suomalaista ja pientuottajien tuotteita. Kala mieluiten järvikalaa!
- Pidän vähintään 1-2 kasvisruokapäivää viikossa.
- Välitän ilosanomaa myös muille siitä, miten hyvää kasvisruoka voikaan olla!
- Jatkossa valitsen aina mahdollisuuksien mukaan sen ympäristöystävällisimmän tuotteen. Tämän projektin myötä sain kuulla, miten Flora- normaalisuolaisen levitteen hiilijalanjälki on jopa yli puolet pienempi kuin suomalaisen voin, sillä Flora-levitteiden valmistuksessa käytetyt öljyt ovat 100% kasviöljyjä (kasviöljyjen lisäksi Flora normaalisuolainen (60 %) sisältää myös hieman (5 %) kirnumaitoa).
FLORAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Ulkopuolisen tahon tekemä Life Cycle Analysis (LCA) -tutkimus osoittaa, että Flora normaalisuolainen -levitteen (60 %) hiilijalanjälki (per kg lopputuotteessa) on merkittävästi (yli 50 %) pienempi verrattuna suomalaisen voin (80 %) hiilijalanjälkeen (lähde: Kasvien voimalla). Tieto perustuu riippumattomaan elinkaaritarkasteluun, jossa vertailtiin kasvipohjaisten Flora-levitteiden sekä voin valmistuksesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Analyysissä huomioitiin tuotteiden elinkaari raaka-aineiden tuotannosta kaupan hyllylle asti.
Hiilijalanjälki on juuri se ympäristön rasite (kasvihuonekaasujen määrä), joka syntyy, kun tuotetaan jotakin tuotetta, palvelua tai toimintaa. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi (C02), dityppioksidi (N20), metaani (CH4) ja kylmäaineet. Alla oleva ruoan hiilijalanjälkikaavio kertoo enemmän kuin tuhat sanaa siitä, mitä vaikutusta ympäristölle on valinnoillamme.
Eläin- ja kasviperäisen ruuan hiilijalanjälki
Lähde: Ympäristö lautasella -esite (Foodweb, MTT, SYKE, Marttaliitto)
Ehkä kaikki tämä konkretisoituu parhaiten, kun listaa mitä kaikkea ilmastonmuutos saakaan aikaan – aika KARUA luettavaa:
😐 Otsonikatoa
😐 Hiukkaspäästöjä
😐 Ionisoiva säteilyä (vaikuttaa ihmisten terveyteen)
😐 Fotokemiallista otsonin muodostumista (savusumu)
😐 Happamoitumista
😐 Maaperän rehevöitymistä
😐 Makean veden rehevöitymistä
😐 Mineraalisten, fossiilisten ja uudistuvien luonnonvarojen vähenemistä
😐 Myrkyllisyys ihmisille (syöpää aiheuttavat vaikutukset)
😐 Myrkyllisyys ihmisille (muut kuin syöpää aiheuttavat vaikutukset)
😐 Ekotoksisuutta makealle vedelle
😐 Maatalousmaan käyttöä
😐 Veden vähenemistä
(Lähde: Kasvien voimalla)
Jos voin jotakin tehdä, niin vaikutan ainakin omilla ostospäätöksilläni, minkälaisen tulevaisuuden lapsillemme luomme. Toivottavasti tämä kirjoitukseni hieman herättää miettimään, että on oikeasti vaikutusta sillä, mitä valintoja tekee ja minkälaisen esimerkin lapsillensa antaa! Muutama pieni teko päivässä ja entistä harkitumpi ostospäätös, ei se sen enempää vaadi.
HALUATKO PÄÄSTÄ MAISTELEMAAN FLORA TUOTEPERHEEN TUOTTEITA?
Omassa taloudessa käytössä ovat ahkeraan monikäyttöiset ruokakermat, raikkaat levitteet sekä kätevä juokseva Flora Culinesse. Jo sillä 7 % ruokakermalla saa kummasti pehmeyttä ja makua vaikkapa kasviskeittoon ja juoksevalla paistuvat niin letut kuin kasvispihvitkin. Floran tuotteet saattavat olla sinulle jo entuudestaan tuttuja, mutta varsinkaan jos et ole aiemmin kokeillut, niin nyt kannattaa osallistua arvontaan, jossa voit lähikaupastasi valita 20 eurolla aika kivan satsin Flora -tuotteita!
Kerro kommenttikentässä alla, mikä on sinun arjen ympäristötekosi! Kommentoida voi maanantai-iltaan 13.3.2017 klo 20.00 saakka. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse, varmista että osoitteesi on kirjoitettu oikein. Kiitos vinkeistänne jo etukäteen ja ONNEA arvontaan!
With ♥ from beach house kitchen
31 Kommenttia
[…] SUMMA SUMMARUM, eli miten tästä eteenpäin? Jatkan elämääni kasvis- ja kalapainotteisena sekasyöjäfleksaajana, joka koostaa ruokavalionsa mahdollisimman monipuoliseksi sesonkien tarjonnan ja ravitsemukselliset seikat huomioiden. Olen kuluttajana kokeilunhaluinen, kiinnostunut uutuuksista ja otan huomioon niin eettisen kuin ympäristönäkökulmankin. […]
Syön paljon lähiruokaa, kesäisin kasvatan omia vihanneksia omassa pienessä puutarhassa. Ruokaa en laita roskiin 🙂 Lisäksi yritän kierrättää mahdolllisimman paljon.
Sama täällä – hyvä me, viisi kasvatuslaatikkoa täyttyvät tänäkin vuonna mm. porkkanoista, salaatista ja härkäpavuista!
Asiaa! Täällä melkein kaikki samat vinkit jo käytössä. Lsäksi kimppakyydillä kolmen muun kanssa työmatkat aina kun mahdollista ja vaatteet/kirjat kierrätetään kavereiden kesken!
Se on muuten jännä miten harva lähtee miettimään ja organisoimaan kimppakyytejä. Länsiväylää kun aamuisin ajelee, niin aika monessa autossa istuu vain yksi ihminen, harmi…
Arjen ympäristötekoja on monia. Yritän parhaani mukaan kierrättää kaiken minkä voin, lisäksi ajan pyörällä pienet matkat ja en roskaa luontoa 🙂
Pyörä pitää kyllä itsekin valjastaa käyttöön entistä useammin, kun kevät saapuu!
Kierrätys ja lajittelu on luonnollinen osa arkea. Yleensäkin ajattelutapa lapsia myöten huolehtia myös ympäristöasioista omalta osalta eikä tuijottaa ns. vain omaa napaa.
Itse koen suurta vastuuta tulevaisuudesta ja minkälaisen perinnön lapsillemme jätämme. Voi kun suuri osa ihmisistä kokisi herätyksen tässä suhteessa, että ei aina vaan ajateltaisi sitä omaa senhetkistä elämää…
Hyvää asiaa ja on kiva, kun myös ympäristövaikutuksista keskustellaan.
Yksi asia minusta tosin usein puuttuu vertailuista ja se on muualta tuotujen kasvisten ympäristövaikutusten vertailu kotimaisen lihan kasvatukseen. Ihan uteliaisuudesta olisi kiva tietää,miten vertautuvat nuo niin mainostetut superfoodit maapallon toiselta puolelta. Tuossakin taulukossa vertailuna ovat kotimaiset kasvikset ja juurekset.
On vaikea kuvitella ympäristölle edulliseksi roudata vaikka omenoita Kiinasta. Tuntuu tosissaan hassulta kun viereisissä laatikoissa on tarjolla omenoita Kiinasta, Puolasta ja…. Suomesta.
Kaikkea ei tietysti Suomessa voi edes kasvattaa, mutta jotenkin tuo kuljetusosuus tuntuu suurimmassa osassa vertailuja unohtuvan ja kuitenkin täällä taitaa suurin osa myydyistä kasviksista ja hedelmistä olla muualta tuotuja.
Sinänsä olen minäkin tuon “kohtuudella kaikkea” – periaatteen kannattaja. Tuntuu parhaalta vaihtoehdolta sekä omalle terveydelle että ympäristölle tässä ilmastossa.
Totta töriset! Tuo näkökulma on kyllä pohdinnan alaisena myöskin…Onneksi tulee kesä ja silloin ainakin saa runsaasti oman maan antimia ja lähellä tuotettuja kasviksia. Superfoodeista en itse taida enää käyttää muita kuin chian siemeniä, kaikki muu löytyy noista metsistä, eli kotimaisiin marjoihin luotetaan!
Yritän kierrättää paljon, lajittelen jätteitä, pyrin säästämään sähköä ja vettä mahdollisuuksien mukaan.
Nuokin oikeasti pitkällä juoksulla niin merkittäviä tekoja : ) Jatketaan hyvän tekemistä!
Hieno kirjoitus, Heli!
Hyvä, että muistutit meitä tärkeässä asiassa. Tuttua tietoa, mutta usein unohtuu arjessa.
Meillä Ränsistyneellä kerätään marjoja ja sieniä, kasvatetaan omat perunat, sipulit ja juurekset, kasvihuoneessa on tomaattia, kurkkua, paprikaa, chiliä, rakastetaan yrttejä, itsepyydettyä kalaa ja riistaa, säilötään, kompostoidaan ja nautitaan puhtaasta luonnosta.
Bokashi myös kiinnostaa ja kieltämättä tuntui pisto sydämessä, kun kirjoitit hyvästä rasvasta. Siihen pitää meillä vielä kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Tällaisia ajatuksia kirjoituksesi herätti Ränsistyneellä
Teillä eletään kyllä aivan unelmaelämää siellä maaseudun ranchilla! Bokashista olen vain kuullut että se olisi tuoksuton kompostiversio, mielenkiintoista!! Olen itse ottanut pehmeitäkin rasvoja ruokavalioon, kohtuullisesti kaikkea!
Käytän paljon rypsiöljyä ruoanlaitossa ja leivonnassakin, suosin broilerinlihaa, ostan kotimaista mieluummin kuin kaukaa tuotua, kompostoin ja lajittelen roskat 🙂
Erinomaista : ) Kotimaista ostan itsekin aina kun mahdollista!
Hyvä ja kattava kirjoitus äärimmäisen tärkeästä asiasta!
Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Meillä kaikki mahdollinen kierrätetään, eikä osteta mitään vain viihteen vuoksi.
Suomessa syödään lihaa aivan liikaa. Olenkin pitkään käyttänyt mottonani “vähemmän ja harvemmin mutta parempaa”. Silloin kun meillä syödään lihaa, se on yleensä itsepyydettyä riistaa omasta pakastimesta. Jos ostetaan jotain kaupasta, se on kotimaista luomua. Sikaa ja nautaa ei osteta enää käytännössä lainkaan. Vuosikymmeniä sitten kun lopetin nelijalkaisten tehotuotetun lihan syönnin, se alkoi eettisestä valinnasta. Nykyisin tuota valintaa voi perustella myös ympäristösyillä.
Kiitos että olet tällä kirjoituksella mukana levittämässä tietoisuutta asiasta.
Tuo on niin hyvä ohjeistus, että ‘vähemmän ja harvemmin, mutta parempaa’, toimii myös minulla : )
En heitä ruokaa roskiin ja yritän kierrättää. Mukaan arvontaan.
Harvoin sitä ruokaa tarvitsee roskiin heittää. hyvä etukäteissuunnittelu ja jatkojalostus auttavat 🙂
Minun arjen ympäristötekoni on jokavuotien ekopaasto, jossa palautan itseni ruotuun mahdollisista lipeämisistä. Paljon on vielä tehtävää vaikka olen ekopaastonnut niin kauan kuin kampanja on ollut olemassa;)
Kiitos hurjan kattavasta tietopaketista – asiat olivat tuttuja, mutta välillä ne tahtovat unohtua;)
Hyvää viikonloppua sinulle ja perheelle <3
Kiitos, hienoa uuttaa viikkoa! Ekopaasto on kyllä niin tutustumisen arvoinen juttu – hatunnosto kurinalaisuudellesi!
Jatkan edelljeen kotitalousjätteiden lajittelemista, jota olen tehnyt jo vuosia. Vältän muovikasseja ja kaupassa käyn oman kestokassin kanssa. Hedelmiä/vihanneksia osan usein omiin pusseihin tai jos ne ovat unohtuneet nappaan banaanitertun kotiin vain hintalappu kyljessä. Kierrätän vaatteita, kenkiä ja tavaroita ja pyrin myös itse hankkimaan toisella kierroksella olevia tuotteita. Ostan vain sen minkä tarvitsen. Valitsen autoni sen mukaan, että sen ympäristöpäästöt ovat mahdollisimman alhaiset. Vietän myös kasvispäiviä ja pyrin suosimaan kotimaista 🙂 Tässä minun evääni parempaan huomista kohden.
Hyvä kirjoitus Heli ja kivaa viikonloppua 🙂
Ihan mahtavia ohjeita, kestokassit täälläkin käytössä : ) Kierrättää pitäisi vielä entistä enemmän…
Hieno postaus Heli ja kyllä aika harvakseltaan syön lihaa ja tänä päivänä on niin hyviä kasvisruokia, että periaatteessa voisi jo jättää lihan kokonaankin. <3 Ihanaa viikonloppua <3
Kiitos, mitä upeinta uuden viikon alkua! Lihaa en tosiaan ole ostanut kohta neljään viikkoon, eikä muuten tiukkaa tee : )
Viime aikoina olen lisännyt ruokavaliooni yhä enemmän ja enemmän kasviksia.
Ja sen vähän lihan mitä käytän, syön hyvällä omallatunnolla.
Juuri näin, kun sitä lihaa syö sen verran vähän, voi se sitten olla vaikkapa sitä laadukkainta riistaa 🙂
Meidän perheessä ei käytetä ollenkaan autoa. Meillä ruoat tulee mietittyä tarkkaan, eikä ruokaa yleensä tarvitse heittää roskiin. Lisäksi toki kierrätämme jätteet ja mahdollisimman paljon hankitaan kotiin jittuja käytettynä.
Kivaa viikonloppua ❤️
o.krimou@suomi24.fi
Kiitos, aurinkoista alkanutta uutta viikkoa! Meillä luovuttiin toisesta autosta muutama vuosi sitten. alussa kirpaisi mutta miten hyvin sitä pärjääkään yhdellä autolla kun suunnittelee menot etukäteen : )