Etelä-Savon Hirvensalmella sijaitseva Luomutila Siiriäinen oli ensimmäinen stoppi Visit Saimaan järjestämällä toimittajien ja bloggaajien makumatkalla. Romanttinen maalaismaisema ja täydellisen idyllinen pilvimuodostelma taivaalla odottivat reilun parin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä – kuin myös vahvasti tuoksahtava eau de cowshit. Korkkareiden suojukset päälle ja menoksi tutustumaan tähän tilaan ja niihin lehmiin, joihin minulla ennestään oli lapsuudesta jäänyt pelko.
Jos lehmän nimi on Nuudelipää tai Neonkaks, niin nyt ovat kaikki edellytykset raikkaassa luonnon helmassa ja asiantuntijoiden huomassa tutustua noihin sympaattisesti (lue asenteellisesti kolkon hyökkäävästi) tuijottaviin eläimiin. Lehmät olivat jättäneet pelon korventaman muistijäljen pienen lapsen mieleen, olinhan joutunut mummolassa kulkemaan lähimpään naapuriin päästääkseni pellon läpi, jolla noita jättejä laidunsi. Kun minä lapsonen varovasti mukamas avasin portin, niin koko karjalauma jähmettyi. “Mitä ihmettä, juurihan ne rouskuttivat ruohoa muusta maailmasta välittämättä ja nyt lähtivät lähestymään reilun metrin kokoista mekkohelmaa”. Puoleen väliin peltoa tepsuttelin, sitten valtasi pakokauhu lehmien lähestyessä minua ja usein käännyin juosten ja huutaen takaisin, “no nyt ne tullee päälle”. Olisivatko tulleet, tiedä häntä tai ne vaan pelkäsivät enemmän minua kuin minä heitä. Siitä kuitenkin se pelko jäi.
Hirvensalmella meitä oli vastassa lehmien lisäksi itse tilan omistaja Anne Siiriäinen (kuva alla), joka hoitaa miehensä avustuksella monikymmenpäistä tilaa, jota asuttavat Charolais-rotuiset emolehmät, siitosonni ja monet muut tilan eläimet.
Lähdin siis selvittämään miten onnellisesti nämä luomusti elämästä nauttivat ja kuulemma lupsakkaan oloiset eläimet elävät. Varsin vitsikkäästi tai ehkä sitten juuri asiaankuuluvasti meidät cityimmeiset otettiin vastaan, tämä päivänavaus ainakin sai nauruhermot repeilemään. Ne kolmenkymmenen vuoden pelonkaunat taisivat muuten sulaa hetkessä noihin multiin ja minäkin pääsin rapsuttelemaan näitä veijareita, tosin aidan tältä puolen – vielä.
Siiriäisten luomutilan naudat pääsevät laiduntamaan vapaasti ympäri vuoden. Kun kuulimme taiteilijataustan omaavan Annen eläväistä kertomusta arjenkulusta tilalla ja samalla hellän humoristista tarinaa kunkin lehmäpersoonan edesottamuksista ja aivoituksista, niin aika selväksi tuli se, että nämä lehmät (plus se sonni) elävät verrattain leveästi ja onnellisesti elämänsä. Muutama uusi tulokas on tosin saanut kääntyä takaisin, jos ei ole sopinut luonteensa vuoksi muun lauman sekaan tai itse emännän hoiviin – hyväluonteisuus, sopeutuvaisuus ja toisten kunnioitus ovat avainsanoja täälläkin!
Kaikki tämä voi kuulostaa yltiöromanttiselta joidenkin korvaan, mutta minulle tämä sopii, varsinkin kun oma punaisen lihan syönti on pitkälti juuri näiden tai samankaltaisten tilallisten antimien varassa. Less is more, ja mieluummin pieni annos laadukkainta lihaa kuin massatuotantoa. Se tehotuotettu vakuumi ei ole houkutellut enää pitkään aikaan.
Vierailulla vahvistui myös se, että meidän kuluttajien tehtävä ja vastuu on vaatia laatua ja miettiä myös eläinten osaa tässä kaikessa. Lihan maussa on oikeasti eroa ja kun kerran maistaa luomuvaatimusten ehdoilla eläneen eläimen lihaa, ei se tehotuotettu kauppojen tarjoustiskikama enää niin maistu.
Mikkeliläisen Otava Food Factoryn ja Bistro Vileen Ilkka Arvola oli grillaamassa luomunaudan kuvetta, kun bussimme kaarsi kapeata ‘kinttupolkua’ pitkin kohti tilan kesälaidunta. Lähiruokayritys Otava Food Factory palkittiin viimeksi keväällä Vuoden lähiruokateko- palkinnolla – ONNEA! Ilkka on muuten ollut luomassa sesongit huomioivaa vuosikelloa, joka on yksi oleellinen osa alueen ruokamatkailua kehittävässä Gastronomy Saimaa- hankkeessa.
Pelkällä sormisuolalla maustettu flank steak oli taivaallista sellaisenaan ja varsinkin näiden focaccia-tyylisten pizzojen päällä mitä herkullisin aamupala tai tuohon aikaan jo brunch. Näitä rapeita leivonnaisia muuten saa Mikkelin kauppahallista, voittavat minkä tahansa huoltoaseman tarjonnan! Naudan kuve, eli flank steak lyö viimeistään tänä vuonna läpi koko Suomessa grillattavien lihojen sarjassa, veikkaisin! Viime kesänä vasta itse löysin tämä herkun ja siitä tehtiin silloin bataattiburgereita.
P.S. Jos siis asut Mikkelin suunnalla tai ajat siitä ohi ja haluat laadukkaista viemisiä, niin Siiriäisten tilalta myydään suoramyyntinä luomulihaa. Luomutila Siiriäisen Facebook-sivustoa kannattaa seurata ja tiedustella ajoissa suoraan tilalta, nämä lihat vaan viedään käsistä.
Ja mites se lehmäpelko? Kyllä, se jokseenkin lieventyi, tosin aidan takaa tyydyin heitä ihailemaan vieläkin. Samaisen makumatkan seuraavan kohteen ostokset keittiössä kenties alitajuntaisesti auttavat! Savon teekeitaasta ja uskomattomien löytöjen taivaasta lisää pian blogissa.
* Yhteistyössä Visit Saimaa
With ♥ from beach house kitchen
11 Kommenttia
[…] Viitostien varrella Juvalla sijaitseva Teahouse of Wehmais, eli Wehmaan kartano on kyllä pysähtymisen arvoinen paikka. Pääsin tutustumaan juuri uusittuun, englantilaista teeperinnettä vaalivaan teehuoneeseen ja maalaismiljööseen pressimatkalla muutama viikko sitten. Samaisella reissulla kävimme myös visiitillä luomutila Siiriäisellä. […]
Itse olen aina ollut lehmäfani joten olisin mieluusti rapsutellut lehmiä.
Kaikki syömäni luomuliha on aina ollut laadukasta, ihan tavallisista jauhelihapihveistäkin tulee ihan erilaisia, niistä ei valu nestettä pannulle ja maku on herkullinen.
Kyllä mäkin niitä fanitan, mutta jotenkin samalla pelkään…; )
Luomuliha on parasta!
Jos voi sanoa, että lehmät näyttää onnellisilta, niin nuo lehmät näyttävä juurikin siltä. Kivan kuuloinen paikka ja työtä tekevät nämä ihmiset sydämellään.
Todellakin, se näkyi, että sydän oli mukana : ) Ja musta on tulossa lehmäfani pikkuhiljaa….
Ihana tila ja koti lehmillä, näinhän sen pitäisi ollakin. Todella herkullisen näköistä pizzaleipää ja tuo flank steak, pakko varmaan laittaa omaankin grilliin. Mukavaa loppuviikkoa sinulle <3
Flank steak on kyllä syrjäyttänyt naudan sisäfileen, kivaa viikonloppua sinnekin!
Aika ihana, siellä näyttää asustavan onnellisia lehmiä ja niin sen kuuluukin olla. <3 Ei "Luoja" tarkoittanut eläinystäviämme tehtailutuotteiksi <3 Ihanat kuva ja oikein aurinkoista loppuviikkoa Heli <3
Niinpä, arvostan tällaista tilanhoitoa, jossa sydän mukana & eläinten kunnioittamista! Ihanaa viikonloppua!
Tosi ihana paikka ja maailman paras jauhelihaan tuottaja. Harmi etten pääsyt siinä päivänä teidän kanssa vierailemaan, mutta onneksi se on mun lähiseudulla, joten tulee muuten käyty. Ja Ilkkan tekemä annokset ovat aina superhyviä.
Ilkka oli todella nasta tyyppi & hyvä kokki! Kiva oli nähdä loppupäivästä kuitenkin tuolloin ja toivottavasti nähdään asuntomessuilla, olen tulossa Mikkeliin elokuun alussa!