Pulppuava Peipsimaa – Ruokamatkailua Kaakkois-Virossa

559

Yhteistyössä Visit Peipsi/pressimatka

Euroopan viidenneksi suurinta järveä Peipsiä myötäilevä Peipsimaa sijaitsee Kaakkois-Virossa lähellä Venäjän rajaa. Kalaisa järvi, josta 44% kuuluu Virolle ja loput Venäjälle, sekä sipulinviljelyyn sopiva vehreän ravinteikas maa tarjoavat elinkeinon vielä monelle, mutta matkailun toivotaan tuovan lisää elinvoimaisuutta ja toimeentuloa yhdelle maan köyhimmistä osista.

Suomalaisista toimittajista ja bloggaajista koostuva joukkomme pääsi neljän päivän ajan tutustumaan Viron kaakkoisosassa sijaitsevan Peipsimaan seutuun sekä mielenkiintoisiin ja suomalaisiakin kiinnostaviin matkakohteisiin. Ei ollut tuttu paikka sitten ollenkaan ja osalle meistä oli ensimmäinen kerta vierailla jossakin muualla kuin Tallinnassa tai Tartossa. Jännittyneenä odotin itsekin matkaa syvälle Viron maaseudulle, olinhan jo hiukka trippaillut Tallinnan ulkopuolelle pari kuukautta aiemmin, kun linnakaupunki Rakvere oli kesälomareissun kohteena. Auto on ehdoton tälläkin reissulla, tiet oikein hyvässä kunnossa ja liikkuminen turvallista – toivottavasti sinäkin innostut näistä maisemista ja Peipsin seudusta!

Seikkailunhaluinen ja ruokaelämyksiä janoava seurueemme sai näiden päivien aikana todistaa vieraanvaraisuutta ja paikallisen sanonnan “suu on sydämen mitta” paikkansapitävyyden. Unohtumattomia makuelämyksiä, paikallisia viinejä, ihastuttavia majataloja, kekseliäitä yrittäjiä, hämmentäviä historian kulkuja, mieleenjääviä linnoja ja niin sydämellisiä ihmisiä.

Aion vielä palata tähän makumatkaan myöhemmin ja tarjoilla antimia virolaisilta ravintolapäiviltä ja jakaa reseptin alueen kuuluisimpaan leivonnaiseen Sipulitien ja Alatskiveä koskevan postauksen yhteydessä.

PEIPSIMAAN ANTIMIA JA RUOKAELÄMYKSIÄ

Ruoka oli se punainen lanka tällä reissulla ja historiallisten paikkojen visiittien välissä saimme maistiaisia paikallisista ruoista ja erikoisuuksista. Parhaimpia paloja, olkaa hyvät. Linkeistä pääsee katsomaan tarkemmin minkälaisista ravintoloista tai majataloista on kyse, suurin osa niistä on tilauksesta toimivia, eli kannattaa olla yhteydessä ennen menoa, jotta osaavat varautua.

Toomemäen tilan kotiravintolassa pääsimme tekemään alueen erikoisuutta, eli rahkajuustoa – oih miten hyvää se olikaan chilillä maustetun omenahillon kanssa. Rahkajuustoon, eli sõiriin tulee maitoa, rahkaa, voita, munia, suolaa ja paljon kuminaa. Symppis emäntä ja mitkä tarjoilut, raaka-aineet omasta maasta ja puutarhasta.

Küllätüvan idyllisellä Rikka Ivvanin tilalla, emäntä ja opettaja Sigre Andersonin perheen luona saimme maistella mm. heidän tattarista jalostamiaan tuotteita ja juuri meille valmistettuja ruokia. Isäntä tarjoaa ja kaataa aina ryypyn (ks. alla), näin ei kukaan pääse äkkiseltään tuiskeeseen. Handsa! Olipa lämminhenkinen ja vieraanvarainen pariskunta, he mainostavat jo nyt ensi vuoden pop up ravintolapäiväänsä 3.8.2019 – erinomaista ruokaa luvassa, upea miljöö ja letkeätä musiikkia.

Tuorejuustoa, suolakurkkua ja päällä paahdettua tattaria (kuva alla). Niin hyvä makupala ja hauska tarjottava glögimaistiaisissa, täytyypä testailla ja kehitellä itsekin vastaavaa reseptiä. Matkailu kyllä avartaa ihan uusille makuelämyksille ja mikä parasta, saa ideoita omiin kokkauksiinkin!

Tattaria monessa muodossa niin pääruoassa kuin makeissa leivonnaisissa.

Peips-Toit on paikallinen ruokaverkosto ja Peipsijärven rannalla nautitun sunnuntailounaan loihtivat verkoston Tauno Laasik ja Triinu Akkermann Maitseelamuse Koda -cateringista. Kätevältä veitsenkäyttäjältä onnistuu kalanperkaus (ks. alla). Kuhat paistuivat täydellisen rapeiksi olutkuorrutteessa ja mikäs annosta oli kuvatessa Peipsin rannalla syyskuisen auringon paisteessa. Kauniissa alkupaloissa karpalomarinoitua siikaa ja mateenmaksaa, uusia elämyksiä, mutta niin maistuvia. Tattikeiton maustoi pikantisti sinihomejuusto. 

PAIKALLISIA VIINEJÄ JA MAJATALOJA

Räpinan kaupungissa sijaitseva monitoimi-, käsityö- ja taidetalo Räpina Loomemaja tarjosi illallisen itsetehtyjen ja eksoottistenkin marjaviinien tastingin lomassa. Viineissä maistuivat mm. raparperi, pihlaja ja karpalo. Hyvin persoonallisia makuja, osa tykkäsi, osa ei, mutta hatunnosto Loomemajan aktiivisille pienyrittäjille ja toimijoille – kannattaa katsastaa myymälä, jossa myydään näyttäviä astioita, mattoja, käsitöitä ja kehyksiä/kansia.

Kuva yllä. Majoituimme yhden yön Hotelli Räpinassa, joka oli yksinkertaisen tyylikäs ja herttainen majatalo, sopii hyvin perhelomailuunkin.

Jos haluat yöpyä kirjaimellisesti keskellä metsää ja herätä joen solisevaan helinään, varaa majoitus Piusa Ürgoru Puhkekompleks -lomakylästä. Täydellinen sijainti rauhaa rakastaville, työtiimien virkistäytymiseen tai vaikkapa hääpaikaksi. Kalastusta, savusaunomista, patikointia ja tunnelmalliset huoneet – mikä rauha ja hiljaisuus. Saavuimme tänne iltamyöhällä ja pilkkopimeässä kuului vain joen äänet, aamulla oli yllätys herätä näihin maisemiin. Ehkä sikeimmät unet naismuistiin, ei nettiä, ei mitään häiriötekijää, ei edes hiiren pierua.

SETUKAISTEN VIERAANA

Peipsijärven eteläpuoleinen alue on sitä perinteistä setukaisten asuinaluetta, joka nykyisin on jaettu Viron ja Venäjän kesken. Setukaisilla eli setuilla on oma kielensä ja sen puhujia on enää noin 5 000.

Setukaisten historiaan, kulttuuriin ja perheiden elämään voi tutustua Obinitsan setukaisten museopirtissä. Paikallisen oppaan tarinaa kuunnellessa pääsi eläytymään hyvin muinaisiin perinteisiin, jotka ovat läsnä myös tänä päivänä. Erityisen kiinnostavaa oli nähdä minkälainen setujen vaatetus oli ja mitä se kieli mm. kunkin asemasta.

Setukaisten runonlauluperinne on vielä voimissaan, rytmikästä ja eläytyvää laulantaa oli kuuntemassa myös ranskalainen turistiryhmä.

Näissä maisemissa aika todella pysähtyi, historia hiipi ihan iholle ja me tietysti kuvasimme. Setukaiset ovat ortodoksisia kristittyjä ja kävimme vierailulla yhdessä alueen kauneimmista tsasounista, Serga Tsässonissa.

PUNKIN PUREMA SAIPPUAMIES JA HUUMAAVIA TUOKSUJA

Setomaalla Kolossovan kylässä sijaitsee ekologisia saippuoita valmistava saippuapuoti Vana Jüri Seebikoda ja meille esittäytyi saippuatehtaan perustaja Silver (ks. kuva alla). Mikä vei miehen saippuan valmistajaksi? Se oli yksi punkki, joka meinasi tappaa, mutta saikin vinkeän yrittäjän tarttumaan erikoiseen liikeideaan, tervehtymään borrelioosista ja kehittämään tuotteita, joita haetaan Tallinnasta asti. Ehdottomasti tarinan ja vierailun arvoinen paikka ja kauppa.

Kaakkois-Viro ja Peipsijärven seutu tarjosivat kyllä melkoisen kattauksen kaunista ja koskematonta luontoa, kulttuuria sekä aktiviteetteja. Käy lukemassa myös samalla reissulla olleiden Thean ja Emman jutut Tallinna24- sivustolla sekä Mutkia matkassa- blogissa.

P.S. Matkamuistoista suunnataan pian ravintolapäivän herkkuihin, seuraathan jo blogin facebook-sivuja, käy tykkäämässä ja saat uusimmat päivitykset postauksista!

With ♥ from beach house kitchen